Toisenlaisia harrastuksia

Savun ja Viiman päivään kuului tänään vähän tavallisesta poikkeavaa ohjelmaa. Käytiin nimittäin typyköiden kanssa vierailemassa sairaalassa saattohoito-osastolla ilahduttamassa potilaita. Meidät oli pyydetty sinne ihan tarkoituksella kylään. Mielestäni on aivan todella ihanaa, että kyseisessä sairaalassa järjestetään tällaisia vierailuita piristämään potilaiden päivää. Savu ja Viima olivat tosiaan aivan elementissään – mikäs sen parempaa kuin istuskella pari tuntia paikoillaan ja silityksiä riittää! Bortsujen kanssa tuonne oli helppoa lähteä. Luotto on molempiin 100% ja kummatkin ovat kaikkia ihmisiä kohtaan todella avoimia ja ystävällisiä. Lisäksi nämä eivät hypi vasten eivät nuole, istuvat vain tyytyväisenä rapsutettavina niin kauan kuin saavat. Pari tuntia hujahti huomaamatta ohi päiväsalissa ja potilashuoneissa seurustellessa. Olipa eräs ihana vanha herrasmies varannut taskuunsa oikein kamman etukäteen kun tiesi koirien tulevan kylään ja halusi sitten kumpaakin harjailla tovin :). Luulen, että bortsujen (ja miksei Lillinkin) kanssa otetaan ohjelmistoon tällaiset vierailukäynnit aina silloin tällöin.

wp-1466591267896.jpeg

Sairaalakeikan jälkeen hurautettiin Kaakkurin Mustiin&Mirriin ajatuksena hakea CoatKing-pohjavillaharja joka on ollut hankintalistalla jo viime kesästä lähtien. Taidan ottaa molemmilta bortsulta ja Watilta hieman pohjavilloja alas nyt kun helteet näyttävät lopultakin saapuvan. Lilli on jo ehditty vedellä kauniisti klaniksi Fiskarseilla kuten perinne kuuluu. Jälki on… No… Kelvollista. Onneksi Lilli ei itseään peilaile vaan on tyytyväinen kevyeen kesäturkkiinsa!

CoatKing saatiin vaan eipä se shoppailu siihen jäänyt. Kaakkurin myymälässä oli juuri remontti menossa ja ehkä siihen liittyen (tai sitten ei, en tiedä?) herkullisen väriset Feel-nahkapannat olivat -70% alessa. Lähti ehkä vähän mopo käsistä ja ostin viisi pantaa, hups! No yksi puolikuristava oli oikeasti ostoslistalla koska Tempolta sellainen vielä puuttuu. Lillille puolikurkkari samoin aksakisoja ajatellen. Lisäksi lähti mukaan kolme normipantaa bortsuille&Tempolle, niiltä kun puuttuu jämäkät peruspannat. Hintaa noille pannoille taisi jäädä himpan vajaa 12 euroa kipaleelta, ei todellakaan paha oikeista nahkapannoista!

wp-1466591276182.jpeg

Kaiken kukkuraksi ostin vielä pakastealtaasta naudan lumpioita hellepäivää silmälläpitäen. Mikäpä koirista onkaan mieluisampaa kuin etupihan nurtsilla lojuminen kylmää herkkua pureskellen!

wp-1466591309464.jpeg

wp-1466591295589.jpeg

wp-1466591289123.jpeg

wp-1466591305788.jpeg

Ps. Unelma omasta aksakentästä elää edelleen ja toivottavasti toteutuu viimeistään ensi kesänä. Tänään olenkin menossa yhteen talonäyttöön, jossa pitäisi olla iiiso oma piha jonne sopisi kenttä poikineen…

 

Miten meillä nukutaan

Olen todennut, että koirissamme on pakko olla pientä hienohelman vikaa joka ikisessä. Sitä voisi kuvitella, että vilkkaat, rohkeat ja raisut paimenkoirat nukkuisivat missä tahansa. Etenkin kun kaikki energia on päivällä kulutettu kiitämällä metsissä, treenikentillä ja hiekkateillä. Vaan asia ei suinkaan ole näin – nämä ovat kyllä prinsessoja pahimmasta päästä! Herkkä hipiänsä kyllä huomaisi sen pienen herneen tusinankin patjan alta. Ei puhettakaan, että paljaalla lattialla voisi ottaa yöunet. Joskus, siis joskus, epähuomiossa voi hetkeksi lattialle torkahtaa mutta kyllä yöksi pitää olla se pehmoinen peti.

Kaikkein mieluiten se olisi tietysti paksu joustinpatjaparisänky untuvatäkillä varustettuna. Harmi vain, että myös minun ja Simon pitäisi mahtua jossain nukkumaan. Koirilla on siksi petejä ympäri taloa – tosin poikkeuksena pieni pölpie Tempo jolla on erityislupa jalkopääpaikkaan Simon hellämielisyyden johdosta. Tasapuolisuuden nimissä sitten myös Lilli kömpii kainalooni ja laittaa päänsä viereen tyynylle. Tästä Simo kyllä vähän nuriseekin, kuulemma tyynyliinat ovat täynnä valkoista karvaa mutta väitän, että kelpie karvaa lakanoita huomattavasti enemmän kuin pieni sheltti.

IMG_2724

Sekä makuuhuoneen että olohuoneen nurkassa on sukulaisilta ylimääräisinä saadut petauspatjat kaksinkerroin käännettyinä. Ne ovat kelvanneet näille hienostelijoillekin yllättävän hyvin, vaikka ilmeisesti pitäisi päästä vähän korkeammalle lattianrajasta nukkumaan. Pehmeitä ovat onneksi, joten menköön, koirat tuntuvat ajattelevan. Kaikennäköisiä päällisiä noihin on yritetty, parhaat tähän mennessä Jyskistä haetut halvat kuminauhareunaiset lakanat. Kaikki päälliset tosin tuppaavat menemään rikki ennemmin tai myöhemmin, koirien pedatessa petiään. Rumiakin ovat, joten ehkäpä pitää aktivoitua kesällä ja ommella jotain kivemmin sisustukseen sopivaa kangasta patjoihin. Petauspatjojen lisäksi löytyy muutama kappale Biltemasta ostettuja mustia, tassukuviollisia makuualustoja. Nämä ovat olleet varsin tykättyjä, joskin eräs nimeltämainitsematon bordercollie tahtoo ne pilkkoa pieniksi palasiksi yön pimeinä tunteina. Onneksi hinta ei niissäkään päätä huimaa.

MK251468

Isolle sohvalle mahtuu koko kööri päivätorkuille. Taloudessamme tosiaan OLI sääntö ”ei koiria sohvalle”. Siitä vain jotenkin kummasti lipsuttiin pikkuhiljaa (”tämän yhden kerran vain…”) ja homma on nykyään jo menetetty. Koirien mielestä sohva on myös heidän reviiriään joten niin olkoon. Imuroidaan sitten vähän useammin koko rotisko. Onneksi ymmärrettiin aikoinaan ostaa sohva, jonka kangas on kohtuu kestävää.

MK251457

MK251489

Sylissä on myös hyvä torkkua. Sheltti on vielä vaivaton sylintäytteenä, mutta bortsut haluaisivat aina tunkea kainaloon yhtäaikaa. Saksanpaimenkoirakaan ei ihan sylikokoinen ole…

MK251514

Eteisessä on ”kura-aitaus” eli pentuaitaus jossa pyyhkeitä ja vilttejä lattialla. Yleensä se toimii koirien kuivattelupaikkana rapaisten lenkkien jälkeen, mutta erityisesti Tempo tykkää vetäytyä välillä omaan rauhaansa aitaukseen torkkumaan. Samaa virkaa toimittaa myös eteisen iso näyttelyhäkki, joka myös on tykätty päiväunipesä. Onhan sen pohjalla pehmeä vanha lastensängyn patja, joten kelpaa näille nirsoille koirille!

Yksi paikka on kuitenkin koirien mielestä aivan ylitse muiden – Savu nukkuu yöunensa siinä kaikkein mieluiten ja kelpaa se muillekin – nimittäin pyykkikori! Olin kerran unohtanut pariksi päiväksi pyykkikorin puhtaine pyykkeineen makuuhuoneen nurkkaan ja senhän olivat koirat heti omineet pesäkseen. Kori on vuorotellen käytössä jokaisella kuonolla. Jopa 30 kg saksanpaimenkoiraa mahtuu hyvin nukkumaan kun vähän ahtautuu, on muuten huvittava näky! Eihän sitä raaskinut enää poiskaan ottaa (pyykit kyllä vaihdoin fleeceviltteihin), joten kori sai jäädä petipaikaksi. Ostin sitten Biltemasta uuden ihmisten käyttöön. Pitänee ostaa vielä pari, neljä koria lisää tuohon riviin että kaikilla on omansa. Välillä kyllä tuntuu, että tämä talo on täynnä pelkästään koirien nukkumapaikkoja. Ai mitenkä niin koirat ovat kietoneet meidän pikkuvarpaidensa ympärille?

IMG_2884

lilli