Kakarat kolme viikkoa

Vekarat on kasvaneet hurjasti! Lauantaina tuli täyteen kolme viikkoa, ja tuntuu että nuo ovat aivan eri planeetalta kuin ne pienet hamsteripötköt jotka vielä viikko sitten tuhisivat pentulaatikossa… Pentulaatikko ei enää kiinnosta, vaan kaikki kiipeävät omin avuin ulos heti mikäli oviaukon lisäkappaleet eivät ole paikoillaan. Ja mikäli ovat, alkaa kauhea kiljunta. Pennut tutkivat innoissaan olohuonetta, leikkivät ja ovat tutustuneet talouden muihin koiriin.

Leikkimistä on todella hauska katsoa vieressä. Kamala murina ja haukku käy, ja sitten revitään sisaruksia hännästä ja korvista. Edelleenkin koko pentue vaikuttaa aika tasalaatuiselta sakilta. Olen yrittänyt tarkkailla, onko joku pentu esimerkiksi muita rauhallisempi, mutta näyttääpä enemmän olevan hetkestä ja tuurista kiinni kuin yksilöstä. Juuri kun olen tuuminut, että tämä ja tämä pentu taitavat olla vähän muita säpäkämpiä, niin eikös heti seuraavien unien jälkeen joku toinen riehu hullun lailla muiden kimpussa ja edellinen sankari vetelee tyytyväisenä sikeitä. Jotain huomioita on tullu tehtyä: Ruualle ahnein taitaa olla nelonen. Koirien leluja ovat repineet jo ainakin nelonen, ykkönen ja kuutonen. Ykkönen pureskeli jo innolla myös ihmisten varpaita (auts, kulmahampaat ovat jo puhjenneet!). Kolmosella ei ainakaan egossa ole puutteita, häntä pystyssä pomottelee jo muita. Kakkonen taisi nousta ensimmäisenä jaloilleen ja istumaan sekä tulla ulos laatikosta. Viitonen ja ykkönen taisivat aloittaa muiden kimpussa roikkumisen ensimmäisinä – joskin muut kyllä ottivat mallia hyvin pian.

Savu imettää edelleen pentuja. Lisäksi ne saavat muutaman kerran päivässä lisäruokaa, esim. jauhelihaa, piimää, kermaviiliä, RC:n puppy starter moussea, liotettua pentunappulaa… Lautaselta syöminen oli alkuun varsin suttuista puuhaa. Ruokaa taisi olla huomattavasti enemmän lattialla ja pentujen turkissa kuin mahassa – erityisesti nelonen ja kolmonen olivat sitä mieltä, että ruokakupissa on kiva makoilla samalla kuin syö. Nyt kupeista syödään jo varsin kauniisti! Pesulla ollaan silti pentuja käytetty muutamaan otteeseen syönnin jälkeen. Onneksi tyypit eivät ole olleet millänsäkään pesemisestä.

Savu voi erittäin hyvin. Vaikuttaa erittäin tyytyväiseltä ainakin vielä pentujen hoitelemiseen. Vaikka Savu lähteekin jo mielellään lenkille mukaan, on sillä silti kotona taas kova hoppu takaisin samaan huoneeseen pentujen kanssa. Maitoa tulee hyvin ja ainakaan vielä imetys ei ole siitä ikävää puuhaa. Saapa nähdä mitä se sanoo viikon kuluttua, kun pentujen kaikki naskalihampaat ovat puhjenneet. Lilli hoitelee tietysti edelleen Savun kaverina pentuja. Kun talon muita koiria päästettiin haistelemaan pentuja, ei Savu ollut moksiskaan, mutta Lilli tomerana patsasteli häntä pystyssä Watin ja pentujen välissä, ja taisipa vähän komentaakin muka Wattia kauemmaksi lapsistaan.

Tähän postaukseen ei valitettavasti ole laittaa kuvia. Simo on työreissulla ja kuvat kamerassa siirtämättä. Yritän laitella muutaman päivän sisään kuitenkin tuoretta kuvamateriaalia. Ja videoitakin voisi tietysti jossain vaiheessa muistaa ottaa – nyt kun pahimmat univelat on saatu nukuttua pois!