Kivihiilen Aiden ”Patu”

Rotu: shetlanninlammaskoira
Sukupuoli: uros
Syntymäaika: 27.3.2017
Väri: tricolour
Agility: mini mölli
Lonkat: B/B
Kyynärät: 0/0
Silmät: Terveet
Selkä: VA0, LTV0
Kivekset: normaalit
Kasvattaja: Kivihiilen kennel
Patu koiranetissä

Patu muutti viime kesänä tähän laumaan vähän yllättäen. Olin jo aiemmin tutustunut sen emään Novaan kouluttamassani agilityryhmässä ja ihastunut kovasti – mahtavan avoin, rohkea ja rämäkkä sheltti, juuri minun mieleeni! Nova on vetäissyt luonnetestistä hienot pisteet +205, sheltiksi aika mahtava saavutus. Aksassa se on pippurinen kaveri. Jo tuolloin ajattelin, että jos Novalle joskus sattuisi syntymään narttupentu niin sellaisen voisin itselleni ottaa todella mielelläni. Nova saikin pennut sitten viime keväänä joita seurailin kiinnostuneena sivusilmällä puolitosissani. Isäkin oli oikein kivan kuuloinen uros, Leevi, joka kisaa kolmosissa näyttää olevan sekin varsin vauhdikas kaveri…  ”Harmittavasti” molemmat pennut olivat uroksia ja olimme Simon ajatelleet ottavamme vain narttuja arkielämän helppouden vuoksi. Mutta ei pitäisi koskaan sanoa ei koskaan; pienempi pennuista kuulosti kasvattaja Jenniinan kertoman mukaan aivan superreippaalta ja täpäkältä tyypiltä ja pikkuhiljaa aloin miettiä, olisiko se uros tässä laumassa kuitenkaan ihan mahdoton ajatus… Kävin katsomassa Patua ja veihän se heti sydämen mukanaan. Niin reipas ja tomera kaveri, avoin ja superrohkea! Kun opinnotkin juuri silloin olivat yliopistossa ohi ja vapauden aste lisääntyi roimasti elämässä ei auttanut pyristellä vastaan, Patu muutti meille kesäkuussa.

Tähän mennessä minimies on osoittautunut täysin odotusten mukaiseksi. Se on erittäin reipas ja pippurinen kaveri jolla riittää taistelutahtoa ja virtaa. Se taistelee lelusta kamalalla raivolla ja jaksaa toistoja treenatessa. Se on avoin koiria ja ihmisiä kohtaan eikä arastele kovia ääniä. Agilityn alkeissa se syttyi hommaan heti ja tekee kaiken hirmuisella innolla. Toisaalta se rakastaa käpertyä sohvalla kainaloon ja ottaa siinä pienet torkut <3.

Takapakki koettiin loppusyksystä 2017. Metsälenkillä Patu osui juostessa ilmeisesti kuoppaan toisella etutassullaan ja kyynärvarren luut murtuivat. Harrastukset jäivät siis tauolle puoleksi vuodeksi. Jalka leikattiin ortopedin toimesta Akaassa ja parantui onneksi loistavasti. Pikkuhiljaa olemme palailleet takaisin agilityn pariin ja toivon mukaan kisaura Patun kanssa päästään starttaamaan viimeistään ensi keväänä.