Kivihiilen Aiden ”Patu”

Rotu: shetlanninlammaskoira
Sukupuoli: uros
Syntymäaika: 27.3.2017
Väri: tricolour
Agility: mini mölli
Lonkat: ei vielä kuvattu
Kyynärät: ei vielä kuvattu
Silmät: pentutarkastuksessa terveet
Kasvattaja: Kivihiilen kennel
Patu koiranetissä

Patu muutti viime kesänä tähän laumaan vähän yllättäen. Olin jo aiemmin tutustunut sen emään Novaan kouluttamassani agilityryhmässä ja ihastunut kovasti – mahtavan avoin, rohkea ja rämäkkä sheltti, juuri minun mieleeni! Nova on vetäissyt luonnetestistä hienot pisteet +205, sheltiksi aika mahtava saavutus. Aksassa se on pippurinen kaveri. Jo tuolloin ajattelin, että jos Novalle joskus sattuisi syntymään narttupentu niin sellaisen voisin itselleni ottaa todella mielelläni. Nova saikin pennut sitten viime keväänä joita seurailin kiinnostuneena sivusilmällä puolitosissani. Isäkin oli oikein kivan kuuloinen uros, terve ja kisaa aglityssä kolmosissa.  ”Harmittavasti” molemmat pennut olivat uroksia  ja meille oli ajateltu tulevan vain narttuja ihan jo arkielämän helppouden vuoksi. Mutta mutta, ei pitäisi koskaan sanoa ei koskaan; pienempi pennuista kuulosti kasvattaja Jenniinan kertoman mukaan aivan superreippaalta ja täpäkältä tyypiltä ja pikkuhiljaa aloin miettiä, olisiko se uros tässä laumassa kuitenkaan ihan mahdoton ajatus… Kävin katsomassa Patua ja veihän se heti sydämen mukanaan. Niin reipas ja tomera kaveri, avoin ja rohkea! Kun vielä opinnot lopultakin olivat yliopistossa ohi ja vapauden aste lisääntyi roimasti elämässä ei auttanut pyristellä vastaan, Patu muutti meille kesäkuussa.

Tähän mennessä minimies on osoittautunut odotusten mukaiseksi. Se on todella reipas ja pippurinen kaveri jolla riittää taistelutahtoa ja virtaa. Se taistelee lelusta kamalalla raivolla ja jaksaa toistoja treenatessa. Se on avoin koiria ja ihmisiä kohtaan eikä arastele kovia ääniä. Agilityn alkeissa se syttyi hommaan heti ja tekee kaiken hirmuisella innolla.

Muun porukan kanssa Patu tulee loistavasti toimeen ja koska Watti on leikattu voidaan juoksujen aikana erottaa koirat kahteen eri porukkaan eikä Patu joudu olemaan yksin siltikään. Muutto Hämeeseen isoon taloon mahollisti tämänkin, koiria pystyy vähän jakamaan eri päihin taloa minun ja Simon työhuoneisiin meidän niissä oleskellessa ja tilaa riittää silti. Yllättävän kivuttomasti on mennyt uroksen sujahtaminen narttulaumaan ennakko-odotuksista huolimatta.

Takapakki koettiin loppusyksystä 2017. Metsälenkillä Patu osui juostessa ilmeisesti kuoppaan toisella etutassullaan ja kyynärvarren luut murtuivat. Harrastukset jäivät siis tauolle. Jalka leikattiin ortopedin toimesta Akaassa ja parantui onneksi loistavasti. Pikkuhiljaa palaillaan agilityn pariin kevään koittaessa ja toivon mukaan Patu osoittautuu ajan saatossa yhtä mainioksi agilitykoiraksi kuin miltä tähän mennessä on näyttänyt!