Koko pesue taas koossa

Loputkin pennut ovat nyt palanneet kotiin sijaisemon hoivista! Savu otti asian varsin rennosti, ja hyväksyi (nyt tietysti jo vieraalta haisevat) pentunsa takaisin ongelmitta. Ihana katsella, kun koko pesue tuhisee tyytyväisenä pentulaatikossa…

IMG_0804

IMG_0789

Pentujen silmät ovat pikkuhiljaa aukeamassa. Viiman ja Sisun silmien sisänurkat pilkottavat jo, muillakin on viitteitä siitä, että lähipäivinä tapahtuu. Onhan pennuilla ikääkin jo hurjat 12 päivää… Pieni väriyllätys koettiin eilen, kun huomattiin, että Sisu-pojalle on alkanut ilmestyä tan-karvoitusta takapuoleen ja kainaloihin sekä etujalkojen sisäsyrjälle. Sisu onkin siis trikki. Pelkkiä mustavalkoisia siis odotettiin ja tuloksena saatiinkin kolmea eri väriä, hauska sattuma!

Savun kanssa olisi tarkoitus käydä vielä huomenna kontrollilabroissa kertaalleen varmistamassa, että kalsiumtasapaino on ok. Iso rasitus kuitenkin kuuden pennun imetys. Eläinlääkärin ohjeen mukaan ruuassa menee edelleen kalsiumlisä. Savun ruokahalukin alkaa olla hyvä, rasvainen liha maistuu.

Pentujen syntymä ja sen aiheuttama kaaos arjessa on aiheuttanut sen, että muut koirat ovat valitettavasti olleet vähemmällä huomiolla nyt viimeisen viikon ajan. Simon kanssa olemme valvoneet vuoroissa pentuvahdissa, ja univelkaa on hirmuisesti. Viimeksi olen nukkunut yli kaksi tuntia putkeen varmaan puolitoista viikkoa sitten, ja vuorokaudessa unta ehtii kertyä keskimäärin nelisen tuntia. Onneksi nyt suunta alkaa olla jo huomattavasti parempi! Pennut tuhisevat pitkiäkin aikoja pentulaatikossa varsin onnellisina, eikä meidän tarvitse puuttua niiden hoitoon aivan jatkuvasti. Jompikumpi meistä on käyttänyt muut koirat päivittäin vähintään yhdellä pidemmällä lenkillä, ja onneksi on olemassa iso aidattu piha minne koirat pääsevät nyt touhuamaan. Omatunto silti soimaa niiden puolesta. Watista ja Temposta kyllä huomaa, että aivotyö on jäänyt turhan vähälle, tihutöitä on touhuiltu turhan paljon… Jospa nämä pentuongelmat nyt tästä helpottaisivat ja vanhemmillekin koirille riittäisi enemmän aikaa. Simo aikoi mennä huomenna vetämään Watille jälkeä mikäli sää vain sallii ja Tempon kanssa voisi touhuta kotona jotain temppuilua. Agitreeneihinkin varmaan Tempon kanssa päästään puolentoista viikon päästä.

Treenien vähyyteen liittyen: paniikki Watin uhkaavasti lähenevästä tokokokeesta alkaa nostaa päätään. Eihän minulla ole ollut lainkaan aikaa treenata yli viikkoon, ja liikkeet ovat aivan kesken. Etenkin jäävissä olisi vielä hurjasti työstettävää ja luoksetulon paikka ei ole millään mallilla. Oi voi. Pitää yrittää revetä treenaamaan vaikka huomenna. Läheinen treenikenttä näytti onneksi tänään ohiajaessa varsin sulalta, joten jospa sinne voisi mennä hieman tottistelemaan. Ellei, niin treenataan sitten kotipihassa, onneksi löytyy omasta takaa tokohyppy. Mennään rennolla fiiliksellä kokeeseen sen kummempia pingottamatta ja katsotaan missä ollaan. Lisää treeniä sitten vain, mikäli koe menee penkin alle :).

 

Kommentit

  1. Heidi Mustonen

    Moikka Veera!
    Olen seurannut täältä blogista hurjaa taisteluanne pentueen kanssa ja nyt jo uskaltaa onnitella hienosta pentueesta!
    Hurja on ollut teillä kokemus täytyy sanoa, mutta miten ihanaa, että apua on löytynyt!
    Kovasti tsemppiä jatkoon teille kaikille! (tokokokeeseen myös!)

    Terkuin, Heidi