KLAG ja muita kesäkuulumisia

Heinäkuun puolivälissä oli taas koko kesän odotetuin ykkösreissu – KLAG Kokkolassa! Sitähän ei voi jättää väliin mistään hinnasta, vaan kyseinen viikonloppu varataan kesätöiltä vapaaksi jo hyvissä ajoin keväällä. Jotain ainutlaatuista Klagissa vain on – liekö se rento kesäfiilis, mahtava ympäristö, iloiset toimitsijat, tuttujen koiraharrastajien tapaaminen, iltojen grillailut…

Viikkoa ennen Kokkolan reissua saapui postissa tavallaan heräteostoksena tilattu näyttelyteltta. ”Tavallaan” siksi, että sellaista on himoittu jo vuoden päivät ja hankintaa harkittu, mutta ei olla vain sitten raaskittu ostaa. Nyt sitten jotenkin aivan extempore päätettiin kuitenkin mokomaan investoida ja tilattiin samantien. Sattumalta Peten koiratarvikkeessa sattuivat olemaan alennuksessa kyseiset mallit joita olin katsellut. Hieno homma! Tositoimissa telttaa päästiin testaamaan ennen Kokkolan reissua jo edellisenä viikonloppuna Torniossa. Savun pentu Lila saapui omistajineen meille viikonloppuvierailulle, ja yhtenä päivänä käytiin pohjoisessa kisailemassa kolmen startin verran. Päivä sattui olemaan varsin aurinkoinen, ja telttaan kyllä oltiin tyytyväisiä! Oli ihanaa laittaa koirat häkkeineen sinne varjoon, eikä tarvinnut huolehtia niiden paahtumisesta. Torkk:in kenttä on kyllä muutoin varsin hyvä, mutta varjopaikkoja siellä ei juurikaan ole. Teltta oli todella helppo pystyttää ja taas lähtiessä kasata. Se on myös yllättävän kevyt kantaa. Olimme positiivisesti yllättyneitä! Torniossa kisat menivät kohtuullisen mukavasti: Savu teki toisen nollansa (0/1.), Lilli tienasi myös yhden SM-nollan lisää ja sijoittuikin kolmanneksi. Kivoja ratoja!

Kokkolan reissulle autoon pakattiin siis koirakööri ja perään kiinnitettiin asuntovaunu, joka oli tietysti tupaten täynnä tavaroita. En kyllä ymmärrä, miten viikonlopun mittaisille reissuille onnistumme aina haalimaan niin kovasti kamaa mukaan. No okei, syytä on varmaan enemmän minussa kuin Simossa :P. Perjantaina aamusta lähdettiin ajelemaan vaikka ekat startit olisivat vasta illansuussa. Viime vuodesta opimme, että jos vaunupaikan haluaa saada, ajoissa kannattaa olla. Perillä taidettiin olla siinä kahdentoista ja yhden välillä. Saapuessamme alueella oli vielä kohtalaisen hyvin tilaa, mutta eipä tainnut mennä kuin puolisen tuntia tai tunti sen jälkeen kun viimeisiä vaunupaikkoja vietiin jo. Onneksi ulos jääneet karavaanarit saattoivat sentään leiriytyä alueen vieressä parkkipaikalla merenrannassa. Klagissa taisi olla tänä vuonna entistäkin enemmän osallistujia, ainakin sen perusteella mitä lähtölistojen koiramääriä pikaisesti selailin kotona. Suositun tapahtuman maine on siis kiirinyt!

Uudelle, hienolle teltalle löydettiin mukava paikka heti kehien vierestä. Sinne roudattiin koirien häkit ja tuolit odottelemaan illan startteja. Vaunullekin saatiin varsin mukava paikka ja leiri saatiin pystyyn.

Watti nauttii uuden teltan varjosta!

Watti nauttii uuden teltan varjosta!

Kisaamassa meillä oli Klagissa tänä kesänä Lilli & Savu. Tempo tehnee debyyttinsä kisaradoilla syksymmällä tultuaan kisaikään, ja Watin kanssa pohditaan edelleen aksan jatkumista. Kokonaisuudessaan viikonlopun kisat menivät kohtuukivasti. Savun osalta harmaita hiuksia tuottivat kepit, sillä (liian fiksu) koira on nyt näköjään päättänyt, että pujottelu on ok aloittaa mistä välistä tahansa – pääseehän siten nopeammmin eteenpäin kun ei tarvitse aivan alusta sisään pujahtaa, etenkään kun kovaa vauhtia tullaan eikä millään malttaisi kääntyä. Ongelmahan on aivan uusi. Kivaa tämä koiraharrastus bortsun kanssa, kun käyttävät välillä noita omia aivojaan vähän liiankin kanssa! Muutoin Savun radat olivat ihan mukiinmeneviä. Nollia ei, harmi kyllä, tältä reissulta sitten sille tippunut.

Lilli oli lauantaina varsin pätevä. Se tekaisi tuplanollan (jess, eipähän tarvitse siitä stressata!), ja sijoittuikin ensimmäisellä radalla toiseksi! Osallistujia oli ko. radoilla vajaa viisikymmentä, joten mahtava homma! Toisellakin radalla sijoitus oli 4., ja kun tällä kyseisellä radalla ihanneaikaan ehtineitä nollaratoja oli kokonaiset 20 kappaletta(!), niin olen kyllä oikein tyytyväinen. Vauhtia on siis alkanut löytyä lisää! Sunnuntain radoilla pöljäilin itse, ja onnistuin jopa ekaa kertaa elämässä unohtamaan radankin… No, se ei hyvää fiilistä laskenut, meillä oli Lillin kanssa K-I-V-A-A radoilla!

IMG_0390

 

IMG_0388

Kisaamisen lisäksi viikonloppuun mahtui grillailua, ihanien ystävien näkemistä, mansikoita ja herneitä, hienojen kisasuoritusten katselua, laiskottelua… Koiria käytettiin uimassa useaan otteeseen, kun ihan vieressä oli hyvä paikka missä se onnistui. Koirat olivat todella innoissaan eikä Tempoa ja Viimaa meinannut saada pois merestä. Välillä seassa polski omien koirien lisäksi tuttuja koirakamuja, välillä vieraitakin. Onni on omistaa koirasosiaalinen lauma, josta ei tarvitse koskaan murehtia toisten koirien kanssa :). Watille ostettiin hieno kelluva rengaslelu, eikä se meinannut siitä luopua lainkaan. Eipä kelvanneet enää tavallisten keppien haku, vaan ui tyynesti ne tarkistamaan ja jätti kellumaan kun eivät olleetkaan ”oikeita”. Nirso! Savulle kelpasivat tavan kepitkin, Viima ja Tempo eivät tarvinneet mitään vaan uivat ihan uimisen ilosta. Lillikin haki hienosti keppiä uimalla. Koirilla oli hauskaa!

IMG_0382

Omia ja vieraita hauvoja polskimassa. Huomaa Watin hieno uusi uimalelu!

Klagista kotiuduttiin siis väsyneinä, mutta onnellisina. Muutoin heinäkuu on ollut varsin työntäyteinen ainakin minulla. Simo sentään on saanut lomaillakin. Koirien treenit ovat jääneet vähän turhan vähälle. Meninpä kuitenkin ja ilmoitin Watin vähän varkain toko-kokeeseen kun sattui Kemissä sopivasti vapaapäivänä olemaan.

Watin kanssa ajeltiinkin viiko sitten lauantaiaamuksi Kemiin, jossa koiranäyttelyn yhteydessä oli tokokisat. Hävettävän vähän ollaan ehditty treenailla sitten viime kokeen jälkeen tokoa. Tai no ehditty ja ehditty, oisihan sitä mutta kun on aina ollut jotain muuta. No hyppyä ollaan vähän petrattu kun Watti on tahtonut valua hypyn takaa takaisin minua kohti.

Vaan turhaanpa murehdin ennen koetta, kyllä tuo meidän Watti on sitten kiva kaveri! Tekee kyllä kokeessa parhaansa ja niin innolla että :). Luoksepäästävyydestä edellisen kokeen tapaan 10, ja nyt paikkamakuukin sujui hienosti (viimeksihän Watti nousi viime sekunnilla istumaan). Paikkamakuussa ennakoi hieman minun tullessa viereen ja ehti nousta perusasentoon juuri ennen käskyä, mutta muuten täydellinen suoritus. Seuraamiset tuttua hyvää menoa, jäävistä liikkeistä maahanmeno sujui hyvin, seisomaan jäännissä menikin maahan ja nollattiin se liike (oma moka, sanoin käskyn epäselvästi). Luoksetulo muuten hyvä mutta perusasento jäi vähän vinoksi. Hypystä kymppi täysin päinvastoin kuin itse epäilin ennen koetta! Ja kokonaisvaikutelma 10! Ykköstuloshan sieltä rapsahti siis kotiinviemisiksi ja vielä kaupanpäälle sijoitus 1. Hieno Watti!