Laumaan on liittynyt uusi jäsen…

…vaan tällä kertaa tulokkaalla ei olekaan neljää tassua vaan kaviot! Puolisentoista viikkoa sitten kiinnitettiin vuokratraikku volvon perään ja ajeltiin Helsingin Länsisatamaan saakka jännittyneinä. Toki sitä edeltävän viikon olin jo kotona hermorauniona odotellut h-hetkeä, puruttanut karsinaa, hankkinut varusteita, kaivanut harjat ja loimet varastolaatikoista taas esille ynnä muuta… Simolla melkein jo meni hermot sitä touhua seuratessa! Länsisatamassa se sitten tavattiin ensimmäistä kertaa: meidän oma ”poninpullero”, hra Onni, joka oli Puolasta saakka matkustanut meille perheenjäseneksi. Kuvista ja videoista oltiin tyyppiä nähty aiemmin, ja olihan se ihanaa nähdä millainen karvakasa meidän kyytiin oli lähdössä. Onneksi heppa vaikutti alusta saakka hyvin järkevältä: samassa lastissa saapui Suomeen myyntitallilta muitakin hevosia, ja hevosten vaihto tapahtui keskellä sataman rekkaparkkia! Minä jo hermoilin, mutta hevonenpa peruutti tyynesti ulos autosta ja yhtä vakaasti asteli traikkuun kyytiin, asettuen heti rouskuttamaan heiniä hyväntuulisena. Hyvä alku ainakin!

Tässä tärähtänyt ja pimeä kuva, mutta ensimmäinen meidän Onnista! Heti lastaamisen jälkeen.

Tässä tärähtänyt ja pimeä kuva, mutta ensimmäinen meidän Onnista! Heti lastaamisen jälkeen.

Hevonenhan ostettiin aikamoisella riskillä, siis ”tilattiin netistä”. Olin nimittäin jo parin vuoden ajan seuraillut netistä erään puolalaisen myyntitallin hevosia. Kyseiseltä tallilta on tullut hevosia Suomeen useampiakin, ja kaikki tapaukset vaikuttivat varsin kivanoloisilta harrastepolleilta. Hyvin moni on ajolle opetettu, paljon maastoiltu ja liikennevarma, jollaisia on Suomesta aika vaikea löytää. Meillä kun ehdottomat kriteerit olivat maasto- ja liikennevarmuus, kiltti hoitaa ja käsitellä, ratsuksi ja kärryjen eteen tottunut, niin eipä löytynyt oikein tällaista ht.netin markkinoilta, etenkään kun en ex-ravuria halunnut (niitä väheksymättä). Eräänä päivänä kyseisen myyntitallin sivuille oli ilmestynyt Lucky, ruunikko 5-vuotias jokapaikan höylä ja perhehevonen, niin eipä siinä auttanut kauheasti aikailla! Vielä kun lisätietoja kysellessä tallinomistaja kertoi, että seuraavalla viikolla olisi Suomeen tulevassa kuljetuksessa vielä yksi paikka jäljellä, oli päätös tehty! Tallipaikka löytyi aivan kodin läheltä, joten eipä siinä muuta kuin valmistautumaan perheenlisäykseen.

No, hevonen koppiin ja kotimatkalle. Aika rankka reissuhan se oli, kun yhtä soittoa ajeltiin Oulu-Helsinki-Oulu, mutta onneksi oli kaksi kuskia ja saatettiin vuorotella toisen nukkuessa. Ja kaikeksi onneksi myyjän puheet helposta matkustajasta ja asiallisesta hevosesta eivät olleet tuulesta temmattuja, vaan tyyppi matkusteli varsin rauhallisena ja tyytyväisenä, joi vettä joka kerta kun tarjottiin ja nyhti heinää minkä ehti verkosta. Väsyneinä, mutta onnellisina siis päästiin kotiin ja Onni muutti uuteen kotiinsa. Tämän pidemmittä puheitta laitan loppuun muutamia kuvia Onnin ensipäivistä Suomessa. Jatkossa blogin kirjoituksissa vilahtelee siis myös hevosjuttuja koirahommien seassa…

MK251120

Tarhakaverin kanssa Onni tuli välittömästi juttuun ja alkoivat heti kavereiksi!

Tarhakaverin kanssa Onni tuli välittömästi juttuun ja alkoivat heti kavereiksi!

Hieman muhkumpi poika tämä meidän kylmäverimix!

Hieman muhkumpi poika tämä meidän kylmäverimix!

Symppis!

Symppis!