Nemo

Nemon omistajan Hennan kertomaa koirastaan:

”Nemo on sellainen once in a lifetime -koira. Sitä hankkiessani tiesin bordercollieista oikeastaan hyvin vähän. Tiesin, millaisista linjoista pentuni haluan ja mitä sen kanssa haluan harrastaa. Todellisena untuvikkona onnistuin löytämään sellaisen kultakimpaleen, että tasaisin väliajoin meinaa silmäkulmat kostua, kun sen työskentelyä katselen. Nemo elää joka solullaan työlle, oli se sitten mitä tahansa. Parasta on tietenkin se, että se haluaa tehdä sitä työtä minulle. Sillä ei ole hommia tehdessään silmiä kenellekään muulle. Kotonakin se on selvästi minun koirani, vaikka tietysti rakastaakin myös muita perheenjäseniä.

Kotona Nemo on erittäin huomaamaton ja ehdottoman hiljainen koira. Se ei ääntele juuri koskaan ellei lasketa villejä painisessioita poikansa kanssa lenkkien lomassa. Nemolla on aina ollut ihan hyvä ruokahalu, mutta iän myötä siitä on tullut suorastaan ahne. Tähän varmasti vaikuttaa osaltaan se, että Nemon elämän aikana talouteen on tullut kaksi koiraa lisää. Nirso Nemo ei ole ollut koskaan ja palkkautuu niin nameilla kuin leluillakin. Jos Nemo saa valita, valitsee se aina kuitenkin lelun. Nemolla on erittäin vahva saalisvietti ja se taistelee mielestäni keskivertoa paremmin leluista. Sillä on luontaisesti hauskan syvä ote.

Nemo on viettitestattu reilu 2-vuotiaana ja se sai paljon kehuja ominaisuuksistaan. Se taisteli myös pienen uhan alla päättäväisesti ja hyökkäysosioissa osoitti puolustuseleitä. Video testistä löytyy youtubesta. Videolla nähdään myös Nemon reaktio kahteen läheltä tulevaan laukaukseen. Nemolle on ammuttu testin jälkeen myös haulikolla ollessani mejäkokeessa toisen parsonini kanssa ja reaktio oli hyvin samanlainen kuin viettitestissäkin.

Nemo on ihmistä kohtaan suorastaan ylitsevuotavan sosiaalinen ja se tulee pääsääntöisesti toimeen koiran kuin koiran kanssa kunhan toinen koira ei pyri väkisin kuonokontaktiin. Nemo väistää konflikteja jos se vain on mahdollista. Nemolla on sellaista hiljaista auktoriteettia, mikä on näkynyt kotona uusien pentujen kanssa. Se osaa pienillä eleillä kertoa, että pennulla ei ole nyt asiaa lähelle.

Nemo on vilkas koira, joka syttyy tekemiseen välittömästi. Sitä ei tarvitse sytytellä töihin. Nemo on ohjaajapehmeä koira, joka kuitenkin kestää palautetta passivoitumatta ja jaksaa aina yrittää uudelleen, oli kyseessä kuinka mones toisto tahansa. Itse pidän hillitystä ohjaajapehmeydestä koirissani ja mielestäni bortsun kuuluu olla herkkä ohjaajan signaaleille. Toki liika nöyryys ja ylipehmeys ovat sitten jo ominaisuuksia, joita ei pidä tavoitella. Nemo työskentelee intensiivisesti ja paranee kuin viini vanhetessaan. Nyt 5-vuotiaana se tuntuu agilityssa sopivan käteen ihanasti ja olen oppinut siltä niin paljon näiden vuosien aikana. Tokossa tunnen Nemon kanssa aivan uskomatonta flow-fiilistä melkein aina, kun jotain harjoitellaan. Nemo tekee pyydetyt asiat nopeasti ja vilkkaudestaan huolimatta on melko tarkka. Aksatreeneissä Nemoa voi pitää radan laidalla vapaana eikä se lähde mihinkään huitelemaan yksinään. Nemo on aina ollut äärimmäisen keskittymiskykyinen ja se pystyy työskentelemään ongelmitta juoksunarttujenkin hajujen leijuessa kuonoon.”

Hennan mietteitä Savun ja Nemon aiemmasta pentueesta:
”Savun ja Nemon ensimmäisistä pennuista meille kotiin saatiin toinen ruskeavalkoisista kaksospojista eli Kiri. Kiri on ollut juuri sitä mitä toivoinkin ja enemmänkin. Se tuli meille harrastuksia ajatellen pääasiassa agilitykoiraksi ja tässä lajissa se on kyllä kyntensä näyttänyt ja luonnonlahjakkuudeksi osoittautunut.
Kirillä on vaivaton hyppytekniikka ja se on aivan mielettömän nopea ja ketterä. Innolla odotan, mitä tulevaisuus sen kanssa tuo tullessaan.
Kiri on selkeästi isäänsä röyhkeämpi eikä aivan niin ohjaajapehmeä. Se on mielestäni melko vahva koira, joka ei pienestä hätkähdä ja tuntuu palautuvan hyvin äkillisistäkin tilanteista hetkessä. Kirin luonnetestitulos mielestäni kuvaa Kiriä erittäin hyvin. Ääniin se ei ole koskaan reagoinut oikeastaan millään tavalla ja se liikkuu alustoilla yhtä hyvin kuin isänsäkin. Ihan päättömiä eivät kumpikaan ole menemisissään, mutta kehoituksesta kyllä ylittävät pinnan kuin pinnan.
Kiri on sosiaalinen toisia koira ja ihmisiä kohtaan ja elää rapsutuksille. Kiri käyttää ääntään enemmän kuin isänsä, mikä on selkeästi emän peruja. ;) Agilityssa Kiri antaa palautetta, jos ohjaus on myöhässä. Kiri ei kuitenkaan esimerkiksi kotona koskaan hauku ovikellolle tai muille äänille, vaikka kaksi parsoniamme niin saattavat tehdä.
Siinä missä Nemo viettää kotona aikansa mieluiten makuuhuoneen nurkassa, sängyn alla tai pikkuvessan kaakeleilla, Kiri lepäilee siellä, missä ihmiset ovat. Yleensä se löytää paikkansa sohvalta.
Kiri on ahnein koira, jonka olen elämäni aikana tavannut ja sen syöminen kestää arviolta noin sadasosasekunnin oli kyseessä kuinka iso annos tahansa. Kiri saattaa vahtia ruokaa jonkin verran, mutta tämä on siltä kielletty systemaattisesti. Kiri on isänsä tavoin aina valmis töihin. Tokossa sillä on selkeästi taipumusta jumittaa silmään, mutta koska meidän päälaji on vahvasti agility, en ole kovin hanakasti kouluttanut silmäkäytöstä tokossa pois. Pienillä harjoituksilla silmän käyttö on selkeästi vähentynyt. Agilityssa Kiri ei ole koskaan käyttänyt silmää ja esimerkiksi sen kontaktit ovat järjettömän nopeat ilman hiipimistä, jota taas Nemon kanssa on koulutusvirheiden takia jouduttu kontakteilla karsimaan pois. Sekä Kiri että Nemo ovat äärimmäisen nopeita ja kiihkeitä agilitykentällä ja irtoavat mukavasti.
Savu ja Nemo ovat mielestäni osoittautuneet hyvin toisiaan täydentäväksi yhdistelmäksi. Kun on kotona päässyt seuraamaan Kirin kasvua aikuiseksi koiraksi, on omassakin päässä jo ennen Veeran kanssa keskustelua kytenyt ajatus siitä, että näissä pennuissa on sitä jotakin eikä olisi ihan pöllöin ajatus harkita yhdistelmän uusimista, vaikka se ei uutta verta rotuun tuokaan. Omistajat ovat olleet tyytyväisiä pentuihinsa ja päälajissaan aksassa esimerkiksi Into, Mimmi ja Lila ovat pärjänneet aivan mainiosti nousten kolmosluokkaan nopeasti kisaiän täyttymisen jälkeen. Pennut ovat saaneet paljon kehuja treeniryhmissään ja koulutuksissa ja niillä riittää rahkeita pitkälle. Pentueen kolmas uros Sisu eli Crono on käynyt MH-luonnekuvauksessa ja tuloksia lukiessa tunsin kyllä suurta ylpeyttä (tulokset KoiraNetissä kuten Kirin ja Savun luonnetestituloksetkin).
Nemolla on ennestään myös toinen pentue Pikipaimenen-kennelille ja tässä pentueessa on kuusi pentua. Pennut ovat olleet tähän noin puolentoista vuoden ikään mennessä terveitä ja niistä kolme on kuvattu virallisesti. Pentujen terveystuloksissa ei ole ollut sanomista lukuunottamatta kahden pennun kyynäriä; toisella pennulla kyynärlausunto tuli takaisin 0/1 ja toisella 0/2. Kaikkien tähän mennessä kuvattujen pentujen olat ovat olleet OCD-vapaita. Myös selät ovat saatavilla olevien lausuntojen osalta terveitä. Koska Savun ja Nemon pennut ovat kyynärien osalta olleet täysin terveitä, Savun kanssa en riskiä näe. Nemon kyynärät on kuvattu kahteen otteeseen sen elämän aikana, ensin virallisesti ja muutama vuosi tämän jälkeen tapaturman yhteydessä, jolloin kaikki oli edelleen täysin kunnossa. Pikipaimenen-pentueen pennut ovat mukavaluonteisia ja aina valmiita töihin. Korviini ei ole kuulunut mitään ääniherkkyyteen tai muuhunkaan heikkouteen viittaavaa. Näen säännöllisesti yhtä pentueen nartuista ja se on täpäkkä ja ikäisekseen itsevarma koira.”