Pientä puuhastelua

Mitäs me olemme puuhastelleet viime aikoina vaikka blogissa on ollut hiljaista? No vaikka mitä. Kännykkäkuvia tarjolla, laatu ei valitettavasti päätä huimaa (kun vain saisi sen paremman puhelimen)!

On käyty juoksulenkkeilemässä useampaan otteeseen uusien kamppeiden kanssa. Ovat kyllä osoittautuneet varsin hyviksi ja ihan hintansa arvoisiksi vaikka kassalla kirpaisikin! Vielä pitäisi Tempolle hankkia samat Nonstopin valjaat kuin bortsuilla. Alunperinhän luultiin, ettei Tempo innostuisi vetämään lainkaan vaan jolkottelisi tuttuun tapaansa vierellä hihna löysällä. Ollaan siis käytetty sillä ihan tavallisia valjaita, mutta nyt pari viime lenkkiä on vetämistäkin jo Watin rinnalla ollut, valjaat siis hankintalistalle. Manmatin vetovyöt on olleet hyvät. Taidettiin Simon kanssa säätää vyöt aiemmin aavistuksen liian ylös ja veto kohdistui väärin. Viime lenkillä kuitenkin säädettiin vöitä paremmin – niiden täytyy olla todella alhaalla, melkeinpä ihan pakaroiden päällä jotta veto kohdistuu todella lantion luihin eikä ristiselkään. Homma tuntui heti kätevämmältä ja olikin hyvä lenkki. Minulla oli välissä myös selkä hetken aikaa hieman kipeänä, jolloin laitoin alaremmin kulkemaan ihan löysänä sivusta ja nostanut vyön aivan  vyötärölle. Toimi niinkin! Vyö on mukavan tukeva ja napakka, vedon aiheuttama paine ei kohdistu liian kapealle alalle.

vetohommissataas

Ollaan myös käyty koirien kanssa ihmisten ilmoilla, ts. Kempeleen kylillä pyörimässä. Lenkkeiltiin viikon alussa isäni kanssa juosten koirien kanssa pitkin Sarkkirantaa ja kirkonkylää. Harmi vain, että lenkin terveysvaikutus taisi olla pyöreä nolla, juostiin siis pizzeriaan ja käveltiin takaisin, haha! No koirat olivat tyytyväisiä, kun saivat osansa puiston laidassa nautitusta kinkkupizzasta. En uskalla jättää koskaan koiria hetkeksikään valvomatta minnekään kaupan eteen tms. odottelemaan ja ihmettelen kyllä koiranomistajia, jotka näin tekevät. Nykyään tuntuu koiravarkaudet olevan valitettavan yleisiä ja nytkin minun odotellessani isää pizzeriasta tuli joukko humalaisia heti koirien luo. Onneksi olivat kuitenkin asiallisia nämä henkilöt, pyynnöstä jättivät koirat omiin oloihinsa vaikka jatkoivatkin illanviettoa viereisellä puistonpenkillä. Täytyy kyllä sanoa, että Kempeleen keskusta on muuttunut huonompaan suuntaan viime vuosina ”ostarin” ja kerrostalolähiön rakentamisen jälkeen. Aukiolla tuntuu notkuvan teinit ja humalaiset päivittäin, harmi… Lapsena Kempele oli varsin siisti ja rauhallinen pikkupaikkakunta.

torillawatti

Eilen lenkkeiltiin samoin Kempeleen maisemissa tosin tällä kertaa ilman vetokamppeita. Äitienpäivän merkeissä käytiin vierailulla Kokkokankaalla ja Sarkkirannassa. Paikasta toiseen siirryttiin kävellen ja siitä tuli ihan mukava kävelylenkki koirille. Tekee hyvää näillekin kakaroille päästä välillä ihmettelemään elämää lähimetsää kauempana. Koirilla oli mukava sunnuntai, rapsuttelijoita riitti sekä Kokkokankaalla että Sarkkirannassa. Kun Simo vielä kotona heitti lenkin metsässä, kuului illalla vain kuorsaus sohvalta.

Haminakuja

Toki ollaan myös lenkkeilty ihan kotimaisemissa. Metsätiet ovat parhaimmillaan eikä hyttysiä ole näkynyt yhtään sateisesta keväästä huolimatta. Kuraa sen sijaan on välillä piisannut vähän liikaakin!

kurawatti

On myös ajettu verijälkeä Watin kanssa ja kotitokoteltu koko porukalla. Koirat ovat myös kaiken muun puuhastelun ja lenkkeilyn ohessa nauttineet kotipihasta – Watin kaivuutyömaa tontin laidalla sen kuin syvenee (onneksi on pysynyt tähän mennessä sallitussa paikassa eikä ole levinnyt laajemmalle) ja taloa ympäri on rällätty niin, että takapihalle on piirtynyt polku Viiman vakioreittiin… Kaikenkaikkiaan viime aikoina on ollut varsin helppoa ja mukavaa tämä elämä koirien kanssa, ihanaa kun kesä on taas täällä!

terassillaarskaa