Tyhjä

Täällä nieleskellään nyt harmistusta toisen ultran jälkeen, Lilli jäi kuitenkin tyhjäksi. Päivät taisivat mennä vähän pieleen, koska kisareissu Klagiin Kokkolaan esti progessa käynnin. Luulen, että myöhästyttiin. No, leuka pystyyn ja kohti uusia pettymyksiä! Positiivista jos tilanteesta haluaa löytää, niin päästäänpä ainakin jatkamaan SM-nollien keruuta ensi kesää varten. Kolme nollaa (tupla mukaanlukien) on jo tienattu tälläkin vähäisellä kisamäärällä. Täytyy nyt vain rakentaa äkkiä länget puomitreeniä varten, koska jotain tälle tarttis tehdä. Tuurikontaktit alkaa käydä kartturin hermoille… Kyllä ne kotona toimii nimittäin!

Syksyn hieman viilenneet, kosteat ja metsäntuoksuiset säät ovat taas täällä, ja varsin tervetulleina! Helle oli ihanaa, vaan sai se jo loppuakin. Kohtuu kaikessa sanon minä. Koiratkaan eivät yhtään valita. Vielä jos vähän saataisiin sateita tulisi ehkä sieniäkin tälle syksyä. Mustikkasato jäi valitettavasti aivan olemattomaksi kuivuudesta johtuen. Onneksi pakkasessa on vielä viimevuotisia.

Watin kanssa käydään aina satunnaisesti testailemassa pääkaupunkiseudun koiraystävällisiä ravintoloita, se kun osaa käyttäytyä ihmisten ilmoitta todella hienosti. Sitä eivät nimittäin kiinnosta vieraat ihmiset piirun vertaa ja niinpä se makoilee aivan tyytyväisenä pöydän alla terassilla tai ravintolassa meidän illastaessa, helppoa! Yliystävällisten shelttien ja bortsujen kanssa olisi vähän stressaavampaa.

Tällä kertaa vierailimme yhdessä suosikkipaikoistamme, nimittäin Helsingin keskustassa sijaitsevassa Putte’s Bar & Pizzassa. Todella herkulliset pizzat, Watti sai oman vesikulhon ja söi hyvällä halulla reunat. Suositukset sekä minulta ja Simolta että Watilta!